Soturi, valtaneuvos, Gennäsin Herra. Kävi vuonna 1566 lähettiläänä Ranskassa, otti 1568 tehokasta osaa herttuain kapinaan Eerik XIV vastaan, kunnostautui Juhana III:n Venäjän sodan aikana Virossa ja Inkerinmaalla ja oli rauhansovittajana 1583 ja 1595. Ollessaan Viron käskynhaltijana vuodesta 1592 Boije pelastui, vaikka kuuluikin Sigismundin puolueeseen, muiden Suomen herrain kovasta kohtalosta, menettäen ainoastaan osan viroistaan ja läänityksistään.Valtaneuvokseksi korotettuna 1602 häntä käytettiin myöhemminkin usein sovintoneuvotteluissa Venäjän kanssa, joten hän oli esim. Ruotsin valtuutettuna 1613 Viipurissa, kun novgorodilaiset tunnustivat Herttua Kaarle Filipin Venäjän Tsaariksi. Etelä-Suomen laamannina 1583-1599 ja 1602-1617. (Tietosanakirja I, palsta 1118).




Göran Boije af Gennäs on ollut allekirjoittamassa Täyssinän rauhansopimusta, joka on kokonaisuudessaan tässä. Lopussa on liuta selityksiä tekstiin.

Fridz fördragh emellan Swerige och Rydzlandh
oprättat then 18. Maij åhr 1595 widh Narfwe Åå opå then Iwangorodz side wid Teusina.
Ruotsin ja Venäjän välinen rauhansopimus,
tehty Täyssinässä Ivangorodin puolella Narva-joella 18. päivänä toukokuuta vuonna 1595.

Alkuperäistä säilytetään pergamentilla Venäjän ulkoasiainministeriön arkistossa Moskovassa. 4)



Me Ruotsin täysvaltaiset suuret lähettiläät, mahtavimman herran kuningas Sigismundin ja Ruotsin valtakunnan puolesta, minä Sten Baner Händelöstä ja Brosta, ritari ja Ruotsin valtaneuvos, minä Christer Claesson, Åminnen herra, minä Göran Boije Gennäsistä ja Kullaasta, Räävelin [nyk. Tallinna] ja Viron käskynhaltija, minä Arvid Erikson Lindöstä ja Grabbackasta, nihtieversti ja Narvan käskynhaltija, ja me Niclas Rask Mälstadista ja Hans Kranck6, molemmat sihteereitä, olemme olleet koolla suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, hänen tsaarillisen korkeutensa täysivaltaisten suurien lähettiläiden, rajaylimys ja Koluskogan käskynhaltija ruhtinas Ivan Samsonovits Tureninin, ja hovijunkkari ja Jelatomin käskynhaltija Ostafi Mihalovits Pushinin, ja tiakkojen [kirjurien] Gregori Ivanofsin Klabukovin ja Posnik Dimetruan, kanssa Narva-joella Ivangorodin puolella Täyssinässä päättääksemme rauhasta ja suurista hyvistä asioista; ja me molemmat suuret lähettiläät olemme tehneet ja sopineet ikuisen rauhan niin, että tämän päivän jälkeen kummallakaan puolella toinen eikä toinen aloita tai ryhdy sotaan, ja tämä sama ikuinen rauha tulee pitää lujana ja järkkymättömänä, ja siksi:
Suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Feodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, suuret lähettiläät ovat luopuneet Viron ruhtinaskunnasta kaikkine linnoineen, mitkä ovat Narva, Rääveli, Weissenstein [nyk. Paide], Wesenberg [nyk. Rakvere], Paattinen [nyk. Kloostri], Tolsborg [nyk. Toolse], Nyslott [nyk. Vasknarva], Borckholm, Hapsal [Haapsalu], Lohde [nyk. Koluvere], Leal [nyk. Lihula] ja Fickell [nyk. Vigala], kaikkine niiden lääneineen ja niihin kuuluvine tiloineen, olivatpa minkänimisiä tahansa, Ruotsin valtakunnalle; ja suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, ei tule millään lailla ryhtyä toimiin mainittujen, Virossa Ruotsin valtakunnan alaisuuteen kuuluvien linnojen, maiden tai tilojen suhteen vaan kaikki tämä tulee lujasti, järkkymättömästi ja rikkomatta pitää ikuisesti.
Ja me Ruotsin suuret lähettiläät, mahtavan herramme kuningas Sigismundin ja Ruotsin valtakunnan puolesta antaneet takaisin suurelle herralle, tsaarille ja suuriruhtinaalle, Fjodor Ivanovitsille, koko Venäjän itsevaltiaalle, hänen tsaarillisen korkeutensa perinnön, Käkisalmen linnan kaikkine sen maineen ja tiloineen, jotka vanhastaan tätä ennen ovat kuuluneet Suuren Novgorodin alaisuuteen sellaisina kuin kuningas Juhana ne valloitti. Ja tämä rauha tulee mahtavimman kuninkaamme ja koko Ruotsin valtakunnan ja suuren herran, tsaarillisen korkeuden väen kesken niin pitää, ettei Ruotsista, Suomesta, Virosta tai Lapista tai Kainuusta, eikä mistään niistä linnoista, jotka sijaitsevat eri kohdin pitkin rannikkoa kaikkialla Ruotsin valtakunnassa, minkäänlaista sotaa eikä myöskään vahinkoa aiheuteta Suurelle Novgorodille ja Novgorodin linnoille, Ivangorodille, Jaamalle [nyk. Kingisepp], Kapriolle, Käkisalmelle, Pähkinälinnalle, Laatokalle eikä koko Novgorodin läänille ja maille eikä Pihkovalle ja Pihkovan linnoille, läänille tai maille, eikä Kolmogorodin linnoille ja koko Vienan maille mukaanlukien Solovetskin luostari, Suma, Kargopol ja koko Kargopolin maa sekä Kuollan linnat kaikkine lääneineen merenrantaa pitkin, niin että mitään sotaväkeä, pientä tai suurta, maitse tai vesitse, ei niitä vastaan lähetetä eikä mitään väkivaltaa tapahdu.
Vastaavasti Suuresta Novgorodista tai Pihkovasta, eikä myöskään Novgorodin tai Pihkovan linnoista, kuin myös Käkisalmesta ja koko Novgorodin ja Pihkovan maalta tai Kolmogorodin ja Vienan mailta, eikä Kuollasta ja muusta paikasta pitkin merenrantaa, mitään sotaa ei aloiteta tai vahinkoa missään määrin tuoteta Ruotsin valtakunnalle, Suomelle, Viipurille, Savonlinnalle tai muille linnoille ja lääneille, jotka Suomessa sijaitsevat, eikä Viron ruhtinaskunnan linnoille Narvalle, Weissenbergille, Tolsborgille, Räävelille, Wittensteenille, Lodelle, Leallille, Haapsalulle, Padikselle, Borckholmille, Nyslottille tai Fickellille, eikä Kainuulle eikä millekään alueelle merenrantaan pitkin, taikka Lapille, ja mitään sotaväkeä, suurta tai pientä, maitse tai vesitse sinne lähetetä eikä mitään sotaa tai väkivaltaa kummaltakaan puolelta käytetä.
Kaupankäynnin ja tapulikaupan tulee kaikille vierasmaalaisille, olivatpa keitä tahansa, tapahtua Viipurissa ja Räävelissä vapaasti ja esteettä kuten vanhastaan on ollut. Kaikkien Ruotsin alamaisten on lupa purjehtia esteettä laivoineen ja kauppatavaroineen Narvaan kaikista Ruotsin, Suomen ja Viron kaupungeista, mutta ei vierasmaalaisista kaupungeista. Ja kaupankäynnin tulee tapahtua Narvan eikä Ivangorodin puolella vaaoilla, puntareilla, bitzmareilla [?] ja kaikilla muilla painoilla ja mitoilla vastaavasti kyynärillä, arsinoilla, tynnyreillä ja kylmeteillä [virol. mitta tuolloin], niinkuin tuleekin.
Venäläisen väestön ja muiden ulkomaalaisten, joilla on vapaus tulla käymään kauppaa Narvan puolella eikä Ivangorodin puolella, ei pidä viedä kummallekaan puolelle mitään väärennettyä tai pilaantunutta tavaraa eikä tule myydä sellaista tavaraa, jota ei ole luetteloihin merkitty. Luetteloon merkinnän ja lastauksen tulee myös tapahtua täällä.
Ja kaikilla Ruotsin alamaisilla on vapaus purjehtia ja matkustaa Pähkinälinnaan, Laatokkaan, Käkisalmeen, Novgorodiin ja minne he haluavatkaan Laatokan järvellä ja muille paikkakunnille laivoin, skuutein, lotjin ja venein niin laajalti kuin heille on mahdollista tulla myydäkseen ja kauppaa käydäkseen; ja samoin Narva-joen kummallakin rannalla jokisuusta aina Peipseen, Pihkovaan ja muihin kaupunkeihin saakka niin kauas kuin he samalla järvellä voivat tulla. Suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, alaisten on sallittua purjehtia ja matkustaa esteettä kaikkiin niihin Ruotsin, Suomen ja Viron kaupunkeihin, joihin he itse haluavat, myydäkseen ja kauppaa käydäkseen siten kuin vanhastaan on ollut. Ja kummankin, niin hyvin mahtavan kuninkaamme kuin suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa alamaiset maksavat tullin tavaroistaan yhtäläisesti kummallakin puolella. Ja ulkomaisista kaupungeista älköön kukaan myöskään purjehtiko Narvaan tai hakeutuko muihin satamiin Venäjän puolella, ei Lyypekissä5), Nyenissä tai muuallakaan; mutta Ruotsin valtakunnan alamaisilla on vapaus hakeutua Venäjän puolella kaikkiin satamiin ja kaupunkeihin laivoillaan, kuuteillaan ja lotjillaan, minne haluavatkin käydäkseen kauppaa kaikissa Venäjän kaupungeissa idässä, lännessä, pohjoisessa ja etelässä ja Moskovassa, Novgorodissa, Pihkovassa ja muissa kaupungeissa, olivat nimeltään mitä tahansa, kuten myös niissä maissa, jotka Jumala jatkossa luovuttaa suurelle herralle, hänen tsaarilliselle korkeudelleen vieraasta, tataarien tai muiden herruudesta Venäjälle. Yhtäläisesti tulee Ruotsin valtakunnan alamaisille luovuttaa ne talot Moskovassa, Novgorodissa, Pihkovassa ja muualla Venäjällä, mitkä talot ja tilat heille on ollut annettuna, kaikkine niihin kuuluvine huoneineen ja oikeuksineen ja kaupunkeihin, joissa heillä ei aikaisemmin ole ollut mitään taloja, tulee heille viivyttelemättä antaa ja luovuttaa, jotta heidän tavaransa voitaisiin sinne varastoida; ja suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, alamaisille tulee menetellä samalla tavoin Viipurissa, Räävelissä, Turussa ja muilla paikkakunnilla. Ja myös kaikki ruotsalaiset, suomalaiset tai virolaiset kauppiaat, jotka asuvat Ruotsin valtakunnan alaisuudessa ja joilla on velkasaatavia Venäjällä, olkootpa ne mistä vain, ja joista heillä on kirja tai joista kelpo miehet tietävät, niin se saatava olkoon kaikilla oikeus vapaasti ja esteettä oikeus vaatia ja suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan alamaiset saakoon saman kohtelun mahtavan herramme, kuningas Sigismundin alamaisilta Ruotsissa, Suomessa ja Virossa. Ja ne saatavat, jotka ruotsalaiset, suomalaiset tai virolaiset ovat velkaa suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa alamaisille, niin myös kun jotakin on otettu mahtavimman kuninkaamme huostaan, niin kaikki sellainen tulee kelpo tavaroin tai selvällä rahalla maksaa Viipurissa tai Narvassa, missä se soveliammin voi tapahtua; niin myös kaikki saatavat, suuret tai pienet, joita mahtavimman kuninkaamme alamaisilla on Venäjällä, olkoonpa ne otettu vaikka suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa omaan tarpeeseen, tulee maksaa ja ne saatavat, jotka hänen alamaisensa ovat velkaa, olivatpa kuinka paljon tahansa, tulee maksaa kelpo tavaroin tai selvällä rahalla viipymättä Narvassa tai Viipurissa, missä se soveliaimmin voi tapahtua, niin ettei kummankaan osapuolen tule siitä saada jotakin vahinkoa tai tappiota.
Jos sattuisi, että jokin laiva, skuutti tai vene, jossa on kauppatavaroita tai muuten jokin muu laiva tai skuutti, joka kuuluisi mahtavalle herrallemme, Ruotsin kuninkaalle, aatelille tai sotaväelle, ajautuisi rantaan Venäjän puolelle, tapahtuisipa se miten tahansa, niin suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan alamaisilta tulee voida vaatia apua eikä näiden tule mitenkään estellä, eikä myöskään heidän tavaroitaan kätkeä vaan viipymättä yhdessä etsiä ja sallia viedä esteettä Ruotsin puolelle. Saman kohtelun saavat suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa alamaiset ruotsalaisilta.
Suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, tsaarillisen korkeuden voutien eikä muiden hänen alamaistensa tule missään määrin estää mahtavimman kuninkaamme voutien keräämästä veroa lappalaisilta Pohjanmaalta aina Varangiin, minkä saaminen on vanhastaan kuulunut Ruotsin valtakunnalle ja joiden vero on Ruotsin kuninkaalle annettu, ja aina siihen saakka kunnes molemmat osapuolet ovat totuudenmukaisesti tutkineet ja asettaneet rajat, älköön ennen sitä kumpikaan osapuoli ottako veroa niiltä lappalaisilta, joista eripuraa syntyy. Samoin älköön ruotsalaiset voudit missään määrin estäkö suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, tsaarillisen korkeuden vouteja keräämästä veroja niiltä lappalaisilta, jotka kuuluvat Vienan, Käkisalmen maiden ja Kuollan linnojen alaisuuteen.
Samoin me molemmat suuret lähettiläät olemme sopineet ja päättäneet, että kaikki aateliset ja vähempiarvoisetkin vangit, suuret ja pienet molemmin puolin, tulee vapauttaa ilman lunnaita tai vastikkeita ja ketään älköön millään lailla pakoitettako jäämään, paitsi niitä jotka vapaaehtoisesti itse haluavat jäädä sinne missä ovat. Niin tulee kaikki vangit, olkootpa ruotsalaisia, suomalaisia tai virolaisia, jotka ovat olleet vangittuina mailla ja linnoissa, jotka nyt kuuluvat Ruotsin valtakunnan alaisuuteen tai ovat olleet vangittuina muulla maalla ja jotka ovat palvelleet Ruotsin valtakuntaa, ne vangit tulee kaikki päästää viipymättä vapaaksi; niin kuin ne jotka ovat Venäjältä, tataarien mailta ja muualta, jotka ovat olleet vangittuna Ruotsin linnoissa ja mailla, tulee kaikki vapauttaa; ja molempien osapuolten vangit tulee vahingoittamatta saattaa rajalle. Venäläiset voivat vapaasti lähettää väkeään Ruotsiin etsimään käsiinsä kaikkia venäläisiä vankeja Ruotsissa, Suomessa ja Virossa, ja heidät kaikki tulee esteettä vapauttaa. Samoin ruotsalaisten, suomalaisten ja virolaisten on sallittua etsiä käsiinsä vankinsa Venäjältä ja kaikki heidät tulee samaten esteettä vapauttaa.
Jos Jumalan kaitselmuksesta kävisi niin, että mahtavin herramme Ruotsin kuningas kuolisi, niin se, joka tulee Ruotsin kuninkaaksi hänen jälkeensä, toimittaa lähettilään suuren herran tsaarin ja suuriruhtinaan Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, luo ja antaa hänelle tiedoksi hallintonsa, niin tulee nykyinen rauha kummallakin puolella lähettiläiden välityksellä vahvistetuksi ja sitä myöten kaikin tavoin rikkomattomaksi. Saman tulee Venäjän puolelta yhtäläisesti tapahtua.
Jos jotkut kelvottomat molemmin puolin rajaa ovat tehneet jonkin kolttosen tai vahingon jommalle kummalle murhaamalla, ryöstämällä, polttamalla tai muulla konnuudella, rauhan ei tule siitä rikkoontua eikä myöskään mitään sotaa alkaa, vaan sellaisia asioita varten tulee sen rajan, jossa asia on tapahtunut, kummankin puolen käskynhaltijoiden ja voutien kokoontua, asia tutkia ja kummallakin puolella heidän toimestaan rangaista ja oikaista. Jos joku karkaa petoksen, murhan, varkauden, velan tai muun konnuuden vuoksi, ei kummankaan tule toimia muutoin kuin luovuttaa hänet heti kummallakin puolella takaisin, niin pian kuin sellaista on vaadittu. Kun suuri herra, tsaari ja suuriruhtinas, Fjodor Ivanovits, koko Venäjän itsevaltias, lähettää suuret lähettiläänsä, sanomia tai postia mahtavalle herrallemme ja kuninkaallemme Sigismundille, tulee suurien lähettiläiden, sanomien ja postin kulkea vapaasti mahtavimmalle herrallemme, kuningas Sigismundille Ruotsin valtakuntaan ja takaisin, vapaasti ja ilman kaikkea keskeytystä, estoa ja loukkaamista; samoin kun mahtavin herramme, kuningas Sigismund, lähettää suuret lähettiläänsä, sanomia tai postia suurelle herralle, tsaarille ja suuriruhtinaalle, Fjodor Ivanovitsille, koko Venäjän itsevaltiaalle, niin sen tulee saada kulkea vapaasti sinne ja takaisin ilman mitään keskeytystä, estoa ja loukkaamista.
Ja tämän ikuisen rauhan vahvistavat suuri herra, tsaari ja suuriruhtinas, Fjodor Ivanovits, koko Venäjän itsevaltias, hänen tsaarillinen korkeutensa ja meidän mahtava herramme kuningas Sigismund itse suutelemalla ristiä ja se tulee rikkomatta pitää kummallakin puolella; ja meidän herra kuninkaamme vahvistaa tämän ikuisen rauhan silloin, kun hän tulee Puolasta Ruotsin valtakuntaan.1) Käkisalmen linna tulee luovuttaa suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, vojevodeille silloin, kun tietyt rajat ja vanhat rajamerkit on määrätty, asetettu ja kiinnitetty Käkisalmen läänin, Suomen ja Lapin välille, siis Äyräpäässä, Jääskessä, Savossa, Savonlinnan läänissä ja Pohjanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta aina Varangiin pitkin Lapin rajaa aina Jäämereen2) saakka. Kaikille näille rajoille tulee asettaa tietyt rajamerkit, niinkuin ne vanhallaan ovat olleet, kummankin puolen kirjojen ja vanhojen asukkaiden totuudenmukaisten kertomusten perusteella, niin että tästä lähtien mitään uutta epäsopua tai tyytymättömyyttä siitä ei kummallekaan puolelle aiheudu; samoin Narvan jokisuulta ylös Peipseen saakka. Ja kaikille näille rajoille tulee kummankin puolen lähettää Pietari Paavalin aikaan tänä kesänä tänä viidentenä yhdeksättä vuonna kolmeen paikkaan vojevodeja. Siestarjoen [Rajajoen] suulta Savonlinnan lääniin Puumalan verokuntaan rajalla; toiset alkavat Puumalan verokunnasta Repolan3) kylään, joka sijaitsee Venäjän puolella ei kaukana Pohjois-Pohjanmaalta; kolmannet Repolasta Lapin läpi aina Jäämereen. Ja vojevodien tulee saapua näille paikoille samaan aikaan, silloin kun se kummallekin on soveliainta. Kun suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, hänen tsaarillinen korkeutensa vojevodit samoin kuin meidän mahtavimman herramme kuningas Sigismundin vojevodit, jotka on lähetetty tutkimaan ja oikeudenmukaisesti asettamaan rajat sellaisiksi kuin ne vanhastaan ovat olleet, tulevat koolle Käkisalmen läänin ja Suomen väliselle rajalle, tulee kuten me molemmat suuret lähettiläät olemme päättäneet, niiden Venäjän alamaisten, jotka asuvat Käkisalmen läänissä kaikissa paikoissa Käkisalmen ja Suomen välisellä rajalla, kuten hänen tsaarillisen korkeutensa alamaisten tulee ja pitää, sanoa hänen tsaarillisen korkeutensa vojevodeille totuus siitä, miten rajan laita Käkisalmen läänin ja Suomen välillä oikeudenmukaisesti on, ilman mitään juonittelua, siten kuin se vanhastaan on ollut.
Siellä missä hänen tsaarillisen korkeutensa vojevodit tarvitsevat kyytihevosia maalla tai lotjia ja veneitä järvillä, tulee niiden alamaisten, jotka asuvat Käkisalmen rajalla, hankkia heille hevosia ja veneitä ilman esteitä ja Ruotsin käskynhaltija Käkisalmessa käskee ruotsalaisia, suomalaisia ja käkisalmelaisia talonpoikia sanomaan totuuden rajoista ja auttamaan suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa vojevodeja hevosin, skuutein ja venein.
Älköön myöskään suuren herran, hänen tsaarillisen korkeutensa vojevodit käyttäkö Käkisalmen väkeä kohtaan mitään ylivaltaa kunnes sen rajat, siten kuin ne vanhallaan ovat olleet, on oikeudenmukaisesti merkitty. Kun hänen tsaarillisen korkeutensa vojevodit lähettävät postia rajalta Venäjälle, tai myös Venäjältä heille tulee postia sieltä ja sinne, tulee sille antaa kyytikuljetus maitse ja vesitse esteettä ja pidättämättä, ja postille ei mitään loukkausta tai muuta pahaa osoitettako. Keitä vojevodeja ja hovijunkkareita suuren herran tsaarillinen korkeus rajalle lähettääkin, heille eikä heidän väelleen ei Suomen tai Käkisalmen väki saa kohdistaa mitään loukkausta eikä heitä pidätellä; samoin ja samalla lailla tulee heitä kohdella Lapissa niiden taholta, jotka siellä asuvat.
Kun kummankin puolen vojevodit ovat merkinneet rajan, niinkuin se vanhallaan on ollut, niin Käkisalmen linna kaikkine lääneineen, sellaisena kuin se oli siihen aikaan, kun meidän mahtava herramme kuningas Juhana sen sai, tulee luovuttaa suuren herran tsaarillisen korkeuden vojevodeille, jotka lähetetään Käkisalmeen, vahingoittumattomana välittömästi ja ilman juonittelua ja kaikkine niine varusteineen, jotka Käkisalmessa ovat ja jotka kuuluvat suurelle herralle, tsaarille ja suuriruhtinaalle, Fjodor Ivanovitsille, koko Venäjän itsevaltiaalle. Venäjän väkeen, joka asuu Käkisalmen läänissä, älköön mitään väkivaltaa ryöstöillä kohdistettako, älköönkä myöskään ketään vietäkö Ruotsiin tai Suomeen, molempien suurten lähettiläiden päätöksen mukaan, ja älköön siltä Ruotsin tai Suomen väeltä, joka Käkisalmen läänissä nyt asuu, kiellettäkö lupaa muuttaa takaisin Suomeen. Kaikki ruotsalaiset, jotka asuvat Käkisalmessa, voivat estelemättä siirtyä vapaasti kaikkine tavaroineen ja mitä muuta he omistavat Käkisalmesta Suomeen ilman mitään ilkeyttä ja saada venäläiseltä väestöltä käyttöönsä ajopelejä ja tarpeissaan apua. Ruotsin alamaisilla on oikeus vapaasti esteittä ja ilman mitään kopua viedä Käkisalmesta kaikki ne varusteet, [?], ammukset, ruudin, luodit, laivat, skuutit, lotjat, veneet, [ruokatavarat?], viljan ja mitä muuta heillä siellä onkaan ja mikä kuuluu Ruotsin valtakunnalle; Venäjän alamaisten tulee tämä kaikki hyvin saattaa ja antaa kuljettaa Suomeen ilman mitään ilkeyttä.
Sitä, joka tulee mahtavan herramme kuningas Sigismundin ja Ruotsin valtakunnan viholliseksi, ei suuri herra, tsaari ja suuriruhtinas, Fjodor Ivanovits, koko Venäjän itsevaltias, ja hänen tsaarillinen korkeutensa väellä tai varoilla auta; vastaavasti sitä, joka tulee suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan ja hänen tsaarillisen korkeutensa väen viholliseksi, ei mahtavin herramme, kuningas Sigismund eikä Ruotsin valtakunta auta väellä tai varoilla.
Kun mahtavin herramme, kuningas Sigismund lähettää lähettiläitään, viestejään tai postia suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, hänen tsaarillisen korkeutensa maiden läpi Ruotsin valtakunnasta muille valtamiehille, niin niiden lähettiläiden, viestien ja postin tulee voida kulkea vapaasti esteettä ja ilman mitään viivästyttämistä tai loukkauksia hänen tsaarillisen korkeutensa väen puolelta; ja ne lähettiläät, viestit ja posti samoin kuin muiden valtamiesten palvelusväki, joka haluaa mennä mahtavan herramme, kuningas Sigismundin luo Ruotsin valtakunnassa, niiden lähettiläiden, viestien ja postin ja kaikenlaisen palvelusväen tulee samoin vapaasti ja esteitä asettamatta saada kulkea suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, maiden läpi. Samoin sellaiset lähettiläät, viestit ja posti, joita suuri herra, tsaari ja suuriruhtinas, Fjodor Ivanovits, koko Venäjän itsevaltias, lähettää Rooman paaville, Rooman keisarille, Espanjan kuninkaalle tai muille valtamiehille Ruotsin valtakunnan, Suomen tai Viron kautta tai sellaiset lähettiläät, sanomat tai posti, Rooman paavilta, keisarilta, Espanjan kuninkaalta tai muilta valtamiehiltä, jotka lähetetään suurelle herralle, hänen tsaarilliselle korkeudelleen ja jotka kulkisivat Ruotsin valtakunnan, Suomen ja Viron läpi tulee viipymättä saattaa matkaan ilman mitään keskeytystä tai estettä. Samaten sellaiset kauppamiehet, jotka haluavat päästä suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan luo, meren yli, Rooman valtakunnasta, Espanjasta, Englannista, Tanskasta, Ranskasta, Lyypekistä tai muista paikoista, mistä kaikkialta he tulevatkaan kauppa- ja arvotavaroineen, jotka hänen tsaarillisen korkeutensa hoville voisivat olla hyödyllisiä, voivat Ruotsin valtakunnan, Suomen ja Viron ja niiden talojen, jotka ovat nyt Ruotsin valtakunnan alaisia, kautta esteettä ja ilman mitään vitkuttelua tai keskeytystä matkustaa vesitse ja maitse, kun heidän tavaransa on Viipurissa tai Räävelissä näytetty ja merkitty luetteloon. Samoin sellaiset lääkärit, parturit ja kaikenlainen palvelusväki ja virkamiehet, jotka haluavat päästä suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, luo, niin mahtavin herramme, kuningas Sigismund, sallii tämän väen kulkea suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, hänen tsaarillisen korkeutensa väen luo, ilman minkäänlaista estettä ja viivytystä eikä salli mitään pahaa heihin kohdistettavan.
Kaikesta tästä me Ruotsin suuret lähettiläät, Sten Baner Händelöstä ja Brosta, ritari, Ruotsin valtaneuvos, Christer Claeszon, Åminnen herra, Jören Boye Gennäsistä ja Kullasta, Räävelin ja Viron käskynhaltija, Arvid Erickson Lindöstä ja Grabackasta, nihtieversti ja Narvan käskynhaltija, ja me Niclaes Rask Mälstadista ja Hans Kranck, molemmat sihteereitä, mahtavan herramme, Kuningas Sigismundin ja Ruotsin valtakunnan puolesta olemme suuren herran, tsaarin ja suuriruhtinaan, Fjodor Ivanovitsin, koko Venäjän itsevaltiaan, ja hänen tsaarillinen korkeutensa puolesta suurten lähettiläiden rajaylimys ja Koluskogan käskynhaltija ruhtinas Ivan Samsonovits Tureninin, ja hovijunkkari ja Jelatomin käskynhaltija Ostafi Mihalovits Pushinin, ja tiakkojen Gregori Ivanofsin Klabukovin ja Posnik Demetruan, kanssa tehneet ja päättäneet ikuisen rauhan ja päätöskirjan kirjoittaneet ja sinettimme tämän kirjan alle ripustaneet ja omin käsin allekirjoittaneet ja kaiken tämän yli suudelleet ristiä niin, että mahtavin herramme Kuningas Sigismund tulee pitämään tämän ikuisen rauhan niinkuin molempien kirjassa on kirjoitettu, lujana ja rikkomattomana ikuisiin aikoihin mitään muuttamatta. Kirjoitettu Ivangorodin puolella Narva-joella Ivangorodin alapuolella Täyssinässä kahdeksantenatoista toukokuuta vuonna tuhat viisisataa yhdeksänkymmentä viisi jälkeen Kristuksen syntymän.
Sten Baner. Jören Boije. Arvid Erickson. Mahtavimman Kuninkaamme Sigismundin sihteeri Minä Niclas Rasck Mälstadista olen tämän rauhankirjan allekirjoittanut. Mahtavimman Kuninkaamme Sigismundin sihteeri Minä Hans Kranck olen tämän rauhankirjan allekirjoittanut.


Rydbergin kommentteja: Christer Claesson ei ole allekirjoittanut, mutta hänen sinettinsä on oheenliitetty, järjestyksessä toiseksi. Neljän lähettilään sinetit ovat kullatuissa hopeakuvuissa; kahden sihteerin ovat pienemmissä kultaamattomissa hopeakuvuissa. Kaikki sinetit riippuvat silkkinyöreissä, johon on kierretty kultalanka. 1) Koko tämä rauhanteko jäi Kaarle-herttualle. Kuningas Sigismund ei palannut Ruotsiin ennen kuin kesällä 1598 ja silloin puolalaisen sotajoukon kärjessä. Stångebron taistelun ja Linköpingin sovittelun, mitä hän ei koskaan täyttänyt, jälkeen hän palasi Puolaan saamatta haltuunsa Ruotsin hallitusta, sinne hän ei enää koskaan palannut. Se artikla Täyssinän sopimuksessa, joka toteaa, että hän Ruotsiin palattuaan ratifioi sopimuksen, jäi siten toteutumatta. Myöskään seuraavana vuonna ennen syrjäyttämistään, hän ei suorittanut mitään ratifiointia. Tsaari Fjodor kuoli jo tammikuun 7:nä 1598. Täyssinän sopimus jäi siten ilman niiden hallitsijoiden ratifiointia, joiden nimissä se oli päätetty. Se katsottiin kuitenkin tästä huolimatta molemmilla puolilla päteväksi ja sen ehtoja ruvettiin toteuttamaan. Rajat käytiin sopimusehtojen mukaisesti vuosina 1595 ja 1596 ja Käkisalmen lääni palautettiin Venäjälle 1597. Tsaari Boris Godunov vetäytyi myös allekirjoittamasta verukkeella, että sopimusta ei kuningas Sigismund ollut ratifioinut ja että olosuhteet olivat nyt muuttuneet (Karamzin, Hist. de Russie, XI, 49), mutta sittemmin se vahvistettiin ns. Viipurin sopimuksessa 28.2.1609 ja tämän jälkeen Stolbovan rauhansopimuksessa 27.2.1617, art. 23. 2) Rajan määrittelystä "aina Jäämereen saakka", missä Ruotsi tuli kosketukseen Tanska-Norjan kanssa, katso (edempänä) Knäredin rauhansopimuksen 1613 Ruijaa koskevaa kohtaa. 3) Toinen rajakomissio ei käynyt rajaa pidemmälle kuin Pisamäelle, korkealle vuorelle Savonlinnan läänissä, ja sen seurauksena kolmannen komission rajankäyntikirja alkaa siitä. Venäjän kylä Repola, nykyisessä Aunuksen kuvernementissa, sijaitsee Rajasuon läheisyydessä, missä kolmas rajankäyntikirja on päivätty.


Kääntäjän lisäys: 3) Pisa, 270 m merenpinnasta, sijaitsee Nilsiän ja Juankosken rajalla. Huipulla Ruotsin ja Venäjän rajakomissioiden kiveen hakatut merkinnät vuodelta 1595.4) Rydbergin mukaan.5) Nimen Lyypekki tulisi olla Luga (Tshumikovin huomautus venäjänkielisessä käännöksessä). Luga eli Laukaanjoki sijaitsee Länsi-Inkerissä Narva-joesta itään.6) Valtaneuvos Sten Axelsson Banér, 1546-1600, omisti Händelön maatilan P. Johanneksen srk:ssa, Norrköpingin kaupungissa, Itä-Göötanmaan läänissä. Tilan nimeltä Bro pitäisi löytyä läheltä, mutta koska nimi on varsin yleinen, voi usea paikkakunta tulla kysymykseen.Vapaaherra Krister Klausson Horn, n. 1555-1610, omisti Joensuun (Åminne) Halikossa.Laamanni Boijella, n. 1540-1617, oli Gennäs Pohjassa. Kullaa esiintyy monella paikkakunnalla. Yksi on mm. Inkoossa ja toinen Tenholassa.Arvid Erikson Stålarm, 1549-1620, omisti Lindön Tenholassa. Grabacka voi tarkoittaa Grabbackaa Karjaalla.Mälstad esiintyy muutamalla paikkakunnalla Ruotsissa, esim. yksi on Husbyn pitäjässä ja toinen Kårstan pitäjässä, Långhundran kihlakunnassa, Tukholman läänissä, samoin yksi Vallbyn pitäjässä, Österrekarnen kihlakunnassa, Södermanlannin läänissä.

Puoliso
Göran Nilksenpoika af Gennäs Boije (Taulu 109)
*1540, †02.12.1617, Pohja
Isä: Nils Andersinpoika Boije (Taulu 142), Äiti: Brita Christerintytär Horn (Taulu 143)

Lapsi
Märta af Gennäs Boije *1578, Revals, †1627, Tukholma (Taulu 91)

TAULU 111