Esipolvitaulu: Lilius Anders * 1775 † 1832

25.09.2007


TAULU 1


Anders Johaninpoika Lilius, Pappi
Isä:
Johan Juhananpoika Lilius (Taulu 2), Äiti: Elisabeth Gabrielintytär Tenlenius (Taulu 3)
* 20.10.1775 † 12.07.1832 (56v 8kk)

Vanhemmat: Kiikan kappalainen Johan Lilius 7207 (yo 1746, k. 1801) ja Elisabet Tenlenius. Ylioppilas Turussa 27.5.1791 [Lilius] Andr. Satac _ 716. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 28.5.1791 [1791 D. XXVIII Maji] Andreas Lilius Tyrvensis, natus 1774. Todistus ordinaation hakemista varten registratuurassa 11.7.1801. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 15.7.1801. — Kiikan kappalaisen (isänsä) apulainen 1801. Längelmäen kirkkoherran apulainen 1804. Lohjan kappalaisen apulainen 1810. Metsämaan kappalainen 1816.

Puoliso
Sara Regina Eliaksentytär Bergheim ¥ 20.02.1818 Lohja
*01.1769, Lohja
Isä: Elias Magnus Bergheim, Äiti: Fredrika Abrahamintytär Rautell


TAULU 2


i

Johan Juhananpoika Lilius, Kappalainen
Isä:
Juhana Johaninpoika Lilius (Taulu 4)
* 20.09.1726, Pöytyä † 05.12.1801 (75v 2kk), Kiikka

Toimi kappalaisena Alastarolla 1771, Kiikassa 1789. Loimaan pitäjänapulainen 1760. Vihittiin alunperin papiksi 1755. Oli valmistunut ylioppilaaksi jo 1746. Vaimo oli häntä 19 vuotta nuorempi.

Isä Pöytyän nimismies ja Kolkin talon rusthollari Johan Lilius, joka kuoli vuonna 1733 ja äiti Anna Bergius.

Ylioppilasmatrikkelin mukaan;


Vht: Pöytyän nimismies ja Kolkin rusthollari Johan Lilius (k. 1733) ja Anna Bergius.

Turun katedraalikoulun oppilas 5.10.1738 (in cl. etymol., Pöyty.) 17.6.1746 (examen).

Ylioppilas Turussa kl. 1746 [Lilius] Joh. Austral _ 409.

Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 12.7.1755. Todistus ordinaation hakemista varten kirjattu pöytäkirjaan 14.7.1755.

Pöytyän kirkkoherran apulainen 1755. Loimaan pitäjänapulainen 1760. Alastaron kappalainen 1771, Kiikan 1789.

Puoliso
Elisabeth Gabrielintytär Tenlenius (Taulu 3)
*22.10.1745, Alastaro, †1803, Kiikka
Isä: Gabriel Tenlenius (Taulu 5), Äiti: Kristina Olofintytär Elgfoth (Taulu 6)

Lapset
1) Johan Gabriel Lilius *30.09.1764, Alastaro , † 11.12.1807
2) Gustaf Wilhelm Lilius *24.06.1766, † 08.08.1812
3) Johanna Kristina Lilius *03.06.1772, † 17.03.1849
4) Karl Fredrik Lilius *13.05.1773, † 26.03.1846
5)
Anders Lilius *20.10.1775, †12.07.1832 (Taulu 1)
6) Anna Lisa Lilius *1779, † 1789
7) Eva Lovisa Lilius *17.08.1782
8) Fredrika Gustava Lilius *29.02.1784, † 1847
9) Adolf Lilius *1786, † 1830
10) Anna Greta Lilius *06.05.1791, † 07.11.1791


TAULU 3


ä

Elisabeth Gabrielintytär Tenlenius
Isä:
Gabriel Tenlenius (Taulu 5), Äiti: Kristina Olofintytär Elgfoth (Taulu 6)
* 22.10.1745, Alastaro, Mökköinen † 1803, Kiikka

Puoliso
Johan Juhananpoika Lilius (Taulu 2)
*20.09.1726, Pöytyä, †05.12.1801, Kiikka
Isä: Juhana Johaninpoika Lilius (Taulu 4)

Lapset
1) Johan Gabriel Lilius *30.09.1764, Alastaro , † 11.12.1807
2) Gustaf Wilhelm Lilius *24.06.1766, † 08.08.1812
3) Johanna Kristina Lilius *03.06.1772, † 17.03.1849
4) Karl Fredrik Lilius *13.05.1773, † 26.03.1846
5)
Anders Lilius *20.10.1775, †12.07.1832 (Taulu 1)
6) Anna Lisa Lilius *1779, † 1789
7) Eva Lovisa Lilius *17.08.1782
8) Fredrika Gustava Lilius *29.02.1784, † 1847
9) Adolf Lilius *1786, † 1830
10) Anna Greta Lilius *06.05.1791, † 07.11.1791


TAULU 4


i i

Juhana Johaninpoika Lilius, Nimismies
Isä:
Johan Johaninpoika Lilius (Taulu 7)
† 1729

Pöytyän nimismies.

Lapsi
1)
Johan Lilius *20.09.1726, Pöytyä, †05.12.1801, Kiikka (Taulu 2)


TAULU 5


ä i

Gabriel Tenlenius, Kirkkoherra
* 06.11.1718, Lappi † 15.04.1774 (55v 5kk), Janakkala

Oli mm. Loimaan kappeliseurakunnan, Alastaron, kappalainen, myöhemmin Janakkalan kirkkoherra.

Ylioppilasmatrikkelin mukaan:

Ylioppilas Turussa kl. 1740 Tenleen Gabr Bor _ 382. Boreaalisen osakunnan jäsen 24.1.1740 1740. Jan. 24. Gabriel Tenleen Lappoënsis. | Concionator A: G: i Lojmijokj. | 1744. Sac: ibid. A:o 1770: Pastor in Janackala constitutus. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 28.2.1743.

Armovuodensaarnaaja Lapissa 1743. Alastaron kappalainen 1744. Janakkalan kirkkoherra 1770. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1773.

Puoliso
Kristina Olofintytär Elgfoth ¥ 08.12.1744 Alastaro (Taulu 6)
*06.05.1727, Alastaro, †04.01.1798, Loimaa
Isä:
Olof Benedictuksenpoika Elgfoth (Taulu 8), Äiti: Maria Andersintytär Gummerus (Taulu 9)

Lapset
1)
Elisabeth Tenlenius *22.10.1745, Alastaro, †1803, Kiikka (Taulu 3)
2) Maria Tenlenius *06.08.1747, Alastaro
3) Gabriel Daniel Tenlenius *21.01.1750, Loimaa
4) Greta Stina Tenlenius *31.12.1751, Loimaa , † 18.01.1800, Loimaa
5) Magdalena Tenlenius *21.06.1754, Loimaa , † 01.05.1788, Loimaa
6) Gustaf Johan Tenlenius *04.01.1757, Loimaa , † 08.04.1822, Kisko
7) Eva Ulrica Tenlenius *13.11.1759, Loimaa , † 28.04.1809, Loimaa
8) Joseph Tenlenius *06.03.1764, Loimaa
9) Israel Tenlenius *14.06.1765, Loimaa
10) Samuel Adolph Tenlenius *31.05.1768, Loimaa


TAULU 6


ä ä

Kristina Olofintytär Elgfoth
Isä:
Olof Benedictuksenpoika Elgfoth (Taulu 8), Äiti: Maria Andersintytär Gummerus (Taulu 9)
* 06.05.1727, Alastaro, Mökköinen [*] 09.05.1727, Alastaro † 04.01.1798 (70v 7kk), Loimaa [†]11.01.1798
Kuolinsyy: rintakuume

Puoliso
Gabriel Tenlenius ¥ 08.12.1744 Alastaro (Taulu 5)
*06.11.1718, Lappi, †15.04.1774, Janakkala

Lapset
1)
Elisabeth Tenlenius *22.10.1745, Alastaro, †1803, Kiikka (Taulu 3)
2) Maria Tenlenius *06.08.1747, Alastaro
3) Gabriel Daniel Tenlenius *21.01.1750, Loimaa
4) Greta Stina Tenlenius *31.12.1751, Loimaa , † 18.01.1800, Loimaa
5) Magdalena Tenlenius *21.06.1754, Loimaa , † 01.05.1788, Loimaa
6) Gustaf Johan Tenlenius *04.01.1757, Loimaa , † 08.04.1822, Kisko
7) Eva Ulrica Tenlenius *13.11.1759, Loimaa , † 28.04.1809, Loimaa
8) Joseph Tenlenius *06.03.1764, Loimaa
9) Israel Tenlenius *14.06.1765, Loimaa
10) Samuel Adolph Tenlenius *31.05.1768, Loimaa


TAULU 7


i i i

Johan Johaninpoika Lilius, Kappalainen
Isä:
Johan Henrikinpoika Lilius (Taulu 10), Äiti: Elin (Taulu 11)
† 1719

Toimi mm. Vampulan kappalaisena.

Lapsi
1)
Juhana Lilius †1729 (Taulu 4)


TAULU 8


ä ä i

Olof Benedictuksenpoika Elgfoth, Kappalainen
Isä:
Benedictus Olafinpoika Elgfooth (Taulu 12), Äiti: Anna Lang (Taulu 13)

Loimaan kappeliseurakunnan, Alastaron, kappalainen. Asui Mökköisten kylässä.

Puoliso
Maria Andersintytär Gummerus (Taulu 9)
*11.03.1707, Loimaa, †1743, Loimaa
Isä: Anders Henrikinpoika Gummerus (Taulu 14), Äiti: Margareta Mathiaksentytär Rungius (Taulu 15)

Lapset
1) Andreas Elgfoth *28.03.1725, Alastaro , † 30.06.1784, Säkylä
2)
Kristina Elgfoth *06.05.1727, Alastaro, †04.01.1798, Loimaa (Taulu 6)
3) Margareta Elgfoth *1733, Loimaa , † 30.04.1819, Tammela
4) Gustavus Elgfoth *27.08.1740, Alastaro , † 04.03.1741, Loimaa


TAULU 9


ä ä ä

Maria Andersintytär Gummerus
Isä:
Anders Henrikinpoika Gummerus (Taulu 14), Äiti: Margareta Mathiaksentytär Rungius (Taulu 15)
* 11.03.1707, Loimaa † 1743, Loimaa

Puoliso
Olof Benedictuksenpoika Elgfoth (Taulu 8)

Isä: Benedictus Olafinpoika Elgfooth (Taulu 12), Äiti: Anna Lang (Taulu 13)

Lapset
1) Andreas Elgfoth *28.03.1725, Alastaro , † 30.06.1784, Säkylä
2)
Kristina Elgfoth *06.05.1727, Alastaro, †04.01.1798, Loimaa (Taulu 6)
3) Margareta Elgfoth *1733, Loimaa , † 30.04.1819, Tammela
4) Gustavus Elgfoth *27.08.1740, Alastaro , † 04.03.1741, Loimaa


TAULU 10


i i i i

Johan Henrikinpoika Lilius, Kirkkoherra
Isä:
Henrik Johaninpoika Lilius (Taulu 16), Äiti: Sofia (Taulu 17)
† 1663

Längelmäen kirkkoherra.

Puoliso
Elin (Taulu 11)

Lapsi
Johan Lilius †1719 (Taulu 7)


TAULU 11


i i i ä

Elin

Puoliso
Johan Henrikinpoika Lilius (Taulu 10)
†1663
Isä:
Henrik Johaninpoika Lilius (Taulu 16), Äiti: Sofia (Taulu 17)

Lapsi
Johan Lilius †1719 (Taulu 7)


TAULU 12


ä ä i i

Benedictus Olafinpoika Elgfooth, Kirkkoherra
Isä:
Olaf Michaelinpoika Elgfooth (Taulu 18), Äiti: Maria Moloskovitsintytär Franck (Taulu 19)
† 1696, Skuoritsa

Opiskeli Turussa 23.1.1680 (Vib. Duderhofens), Uppsalassa 19.9.1682 (Ingermannus ex Acad. Aboensi). Varapastori Duderhoffissa isäpuolensa kuoleman jälkeen 1685. Nyenin kappalainen 1687. Inkerinmaalla viimeistään 1693 ja kirkkoherra siellä, Skuoritsassa 1693. Kuoli Skuoritsassa 11.2.1696 jälkeen.

Puoliso
Anna Lang ¥ 28.12.1687 Nyen (Taulu 13)
*1667A, †07.11.1728, Loimaa

Lapsi
Olof Elgfoth (Taulu 8)


TAULU 13


ä ä i ä

Anna Lang
* 1667A † 07.11.1728, Loimaa, Mökköinen [†]15.12.1728

Puolisot
A) Benedictus Olafinpoika Elgfooth ¥ 28.12.1687 Nyen (Taulu 12)
†1696, Skuoritsa
Isä:
Olaf Michaelinpoika Elgfooth (Taulu 18), Äiti: Maria Moloskovitsintytär Franck (Taulu 19)

Lapsi
Olof Elgfoth (Taulu 8)

B) Jakob Mathiaksenpoika Rungius ¥ 1696 Skuoritsa
†1723, Loimaa
Isä: Mathias Sipinpoika Rungius (Taulu 22), Äiti: Anna Johanneksentytär Valstenius (Taulu 23)

Lapsi
1) Johan Rungius


TAULU 14


ä ä ä i

Anders Henrikinpoika Gummerus, Pitäjänapulainen,varapastori
Isä:
Henrik Josefinpoika Gummerus (Taulu 20), Äiti: Christina Henrikintytär Lilius (Taulu 21)
† 04.1716, Loimaa

Pääsi ylioppilaaksi 1690, Loimaan pitäjänapulaisena 1695 ja myöhemmin Loimaan varapastorina.

Kuoli venäläisten pahoinpitelemänä huhtikuussa 1716, noin vuosi appensa jälkeen.

Puoliso
Margareta Mathiaksentytär Rungius ¥ 22.10.1695 Loimaa (Taulu 15)
*1669, Loimaa, †13.02.1741, Alastaro
Isä: Mathias Sipinpoika Rungius (Taulu 22), Äiti: Anna Johanneksentytär Valstenius (Taulu 23)

Lapset
1) Johan Gummerus *1696, Loimaa , † 1697, Loimaa
2) Henrik Gummerus *08.08.1697, Loimaa
3) Anders Gummerus *18.08.1698, Loimaa
4) Johan Gummerus *01.11.1699, Loimaa , † 1700, Loimaa
5) Annika Gummerus *09.02.1701, Loimaa , † 1709, Loimaa
6) Jacob Gummerus *04.10.1704, Loimaa
7)
Maria Gummerus *11.03.1707, Loimaa, †1743, Loimaa (Taulu 9)
8) Christina Gummerus *26.07.1709, Loimaa , † 1759, Turku


TAULU 15


ä ä ä ä

Margareta Mathiaksentytär Rungius
Isä:
Mathias Sipinpoika Rungius (Taulu 22), Äiti: Anna Johanneksentytär Valstenius (Taulu 23)
* 1669, Loimaa, Onkijoki † 13.02.1741, Alastaro, Mökköinen [†]07.06.1741

Kuoli puolisonsa jälkeen, koska mainitaan apupapin leskeksi kuollessaan.

Puoliso
Anders Henrikinpoika Gummerus ¥ 22.10.1695 Loimaa (Taulu 14)
†04.1716, Loimaa
Isä: Henrik Josefinpoika Gummerus (Taulu 20), Äiti: Christina Henrikintytär Lilius (Taulu 21)

Lapset
1) Johan Gummerus *1696, Loimaa , † 1697, Loimaa
2) Henrik Gummerus *08.08.1697, Loimaa
3) Anders Gummerus *18.08.1698, Loimaa
4) Johan Gummerus *01.11.1699, Loimaa , † 1700, Loimaa
5) Annika Gummerus *09.02.1701, Loimaa , † 1709, Loimaa
6) Jacob Gummerus *04.10.1704, Loimaa
7)
Maria Gummerus *11.03.1707, Loimaa, †1743, Loimaa (Taulu 9)
8) Christina Gummerus *26.07.1709, Loimaa , † 1759, Turku


TAULU 16


i i i i i (Sukupolvikato)

Henrik Johaninpoika Lilius, Kirkkoherra
Isä:
Johan (Taulu 24)
† 03.03.1657

Ensin pappina Teiskossa, sittemmin kirkkoherrana Längelmäellä. Rainenius sukunimi tuli hänen kotikylästään, Karkun Rainiosta. Henrik Johaninpoika Raineniuksen (myöh. Lilius) puoliso oli Sofia Jakobintytär, jonka sukunimeä ei varmuudella tiedetä. Avioparin kolme poikaa, Johan (K 1663), Anders (K 1682) ja Gustaf (K 1706), opiskelivat Turun akatemiassa ja kaikista tuli pappeja.

Perheeseen kuului myös neljä tytärtä, Lisbeta, Kirstin, Beata ja Elin. Kun vanhin poika Johan Henrikinpoika eli Johannes Henrici kirjattiin maaliskuussa 1653 Turun akatemiaan, on hänen sukunimekseen jo silloin merkitty Lilius. Tämän sukunimen ovat sen jälkeen ottaneet myös hänen isänsä Henrik Johaninpoika Lilius ja veljensä Gustaf Henrikinpoika Lilius.

Kertomus Johan Henrikinpoika Liliuksen liljakasveja koskevasta väitöskirjasta ja suvun sen johdosta ottamasta Lilius-nimestä on virheellinen. Johan Henrikinpoika Lilius on kyllä puolustanut Turun akatemiassa vuosina 1651, 1653 ja 1656 kolmenkin professorin väitöskirjoja eri asteisia tutkintoja varten, mutta yksikään niistä ei käsittele liljakasveja.

Puoliso
Sofia (Taulu 17)

Lapset
1)
Christina Lilius (Taulu 21)
2) Gustaf Lilius
3)
Johan Lilius †1663 (Taulu 10)


TAULU 17


i i i i ä (Sukupolvikato)

Sofia

Puoliso
Henrik Johaninpoika Lilius (Taulu 16)
*Karkku †03.03.1657
Isä:
Johan (Taulu 24)

Lapset
1)
Christina Lilius (Taulu 21)
2) Gustaf Lilius
3)
Johan Lilius †1663 (Taulu 10)


TAULU 18


ä ä i i i

Olaf Michaelinpoika Elgfooth, Kirkkoherra
Isä:
Michael (Taulu 25)
† 1669

Käytti myös nuorempana sukunimeä Attorpius. Syntyi Ruotsin Vadsbossa, ehkä Fredsbergin alueella, Länsi-Göötanmaalla. Isä oli nimeltään Michael Börjesson (kallas "väl förfaren i krigstjänst"). Opiskeli Dorpatissa (Olaus Michaelis Westro-Gothus) 27.9.1639. dep. 24.9.1639 och stip. 1640-43, resp. 19.10.1644 (Olaus Michael), orator 6.7.1642 och 27.3.1645 (nimellä Attorpius). Nimellä Olaus Michaelis Elgfooth Gubanitsin kirkkoherra 1647-57, ilmeisesti myös eversti Frans von Knorringin rykmentin pastori. Ded. diss i Dorpat 22.12.1654 och kyrkoherre i Duderhof cirka 1659, var i ämbetet från 25.1.1661 och siuklig 1666. Julkaisi "Oratio de minsterio ecclesiastico. Dorpati 1642. In octo libros Physices Aristotelis - sive de naturali auscultatione disp. XVII in cap. 7 lib 11 a textu 67 usque ad finem cap. Dorpati 1644 (praeses Johannes Erici Strengnensis) Oratio de bello. Dorpati 1645.

Puoliso
Maria Moloskovitsintytär Franck ¥ 1651 (Taulu 19)

Isä: Moloskovits Balthasar Franck (Taulu 26)

Lapsi
Benedictus Elgfooth †1696, Skuoritsa (Taulu 12)


TAULU 19


ä ä i i ä

Maria Moloskovitsintytär Franck
Isä:
Moloskovits Balthasar Franck (Taulu 26)

Oli sairaalloinen syyskuussa 1696 ja asui leskenä Nyenissä vielä seuraavan vuoden syksynä.

Puolisot
A) Olaf Michaelinpoika Elgfooth ¥ 1651 (Taulu 18)
*Vadsbo †1669
Isä: Michael (Taulu 25)

Lapsi
Benedictus Elgfooth †1696, Skuoritsa (Taulu 12)

B) Johannes Caspari Köcher ¥ 1670
†1684


TAULU 20


ä ä ä i i

Henrik Josefinpoika Gummerus, Kirkkoherra
Isä:
Josef Gummerus (Taulu 27), Äiti: Skolastika (Taulu 28)
† 1682, Orivesi

Henricus Josephi Gummerus, kirkkoherra Josephus Petri Gummeruksen poika, tuli papiksi valmistuttuaan isänsä apulaiseksi Oriveden seurakuntaan ainakin jo vuonna 1657. Henricus Josephi Gummerus valittiin vuonna 1669 seurakunnan kappalaiseksi, kun siinä virassa ollut Johannes Petri Wanaeus valittiin seuraavaksi kirkkoherraksi Josephus Petri Gummeruksen kuoltua. Kappalaisen virasta Henricus Josephi Gummerus siirtyi taas Johannes Petri Wanaeuksen kuoltua seurakunnan kirkkoherraksi vuonna 1678. Henricus Josephi Gummerus kuoli vuonna 1682. Gummeruksella oli avioliitostaan Kristina Henrikintytär Liliuksen kanssa ainakin viisi aikuista lasta, kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Pojista Johannes Henrici Gummeruksesta tuli Iisalmen kappalainen ja hän solmi avioliiton Helena Siniuksen kanssa, jonka vanhemmat olivat Johan Isaaci Sinius ja Anna Mathesius. Henricus Josephi Gummeruksen ja Kristina Henrikintytär Liliuksen tytär Kristina Gummerus on puolestaan Valter Woldemar Forsiuksen esiäiti Lyra- ja Aschan- sukujen kautta.

Lähde : Arno Forsiuksen kotisivut

Puoliso
Christina Henrikintytär Lilius (Taulu 21)

Isä: Henrik Johaninpoika Lilius (Taulu 16), Äiti: Sofia (Taulu 17)

Lapsi
Anders Gummerus †04.1716, Loimaa (Taulu 14)


TAULU 21


ä ä ä i ä

Christina Henrikintytär Lilius
Isä:
Henrik Johaninpoika Lilius (Taulu 16), Äiti: Sofia (Taulu 17)

Leskeksi jäätyään Kristina Henrikintytär Lilius meni naimisiin edellisen aviomiehensä seuraajan Daniel Laurentii Reuterin kanssa tämän 2. avioliitossa. Daniel Laurentii Reuterilla oli aikaisemmasta avioliitosta tytär Susanna, joka solmi avioliiton äitipuolensa ensimmäisestä avioliitosta syntyneen pojan Henricus Henrici Gummeruksen kanssa. Lähde : Arno Forsiuksen kotisivut

Puolisot
A) Henrik Josefinpoika Gummerus (Taulu 20)
†1682, Orivesi
Isä: Josef Gummerus (Taulu 27), Äiti: Skolastika (Taulu 28)

Lapsi
Anders Gummerus †04.1716, Loimaa (Taulu 14)

B) Daniel Reuter


TAULU 22


ä ä ä ä i

Mathias Sipinpoika Rungius, Kirkkoherra
Isä:
Sipi (Taulu 29), Äiti: Beata (Taulu 30)
* 1640, Loimaa, Onkijoki † 1715, Loimaa

Opiskelija Turussa 1658,Loimaan pitäjän adjutantti 1662, kappalainen 1675 ja kirkkoherra vuodesta 1693. Hankki 1686 kirkkoon punaista vaatetta. Piispa Gezelius vieraili hänen luonaan 1695. Oli suurina nälkävuosina Narvassa. Rynkö oli kestikievarina kunnes isännäksi tuli Matias Rungius, jolta piispa kielsi kestikievarin pidon 1679. Alastarolaiset vaativat koko seurakunnan palkan joka kuului Matias Rungiukselle - puoli tynnyriä viljaa talolta - maksettavaksi Jakob Levoniukselle. Loimaalla 1688 piispantarkastuksessa vaadittiin ettei papin palkkaaminen saanut heikentää Matias Rangiuksen etuja. lähde:Martti Strangin nettisivut


Loimaan ensimmäinen virallinen pitäjänapulainen. Mainitaan epävirallisena apupappina jo 1650-luvulla.

Juhana Gezelius nuorempi toimitti Rungiuksen juhlallisen virkaanasettamisen Loimaan kirkossa ja sama piispa piti myös ruumissaarnan Rungiuksen puolison, Anna Walsteniuksen kuoltua vuonna 1706.

Isonvihan aikana kirkkoherra ei lähtenyt pakosalle Ruotsiin. Kirkkoherra Rungius kuoli 1715 ja osatekijänä tapauksessa vaikutti varmaan myös venäläisten miehittäjien kovakouraisuus häntä kohtaan.

Venäläiset vaativat nimittäin häneltä suurta määrää lampaita. Kun Rungius apulaisineen ei saanut tarpeeksi eläimiä kokoon, löivät venäläiset apupappi Anders Gummerusta (Rungiuksen vävy) piiskalla ja pakottivat Andersin seisomaan lumihangessa avojaloin. Kirkkoherra Rungiusta hakattiin ja viillettiin puukolla kasvoihin. Ilmeisesti juuri nämä viillot koituivat hänen kuolemakseen hieman myöhemmin.

Vuoden 1713 varallisuusveron maksun yhteydessä kirkkoherra Rungiuksen ja hänen vävynsä, apupappina Gummeruksen yhteenlaskettu varallisuus oli 3000 kuparitalaria. Rungiuksen ja hänen oman poikansa, Ryngön asuneen kappalainen Henrikin kanssa omaisuutta oli vielä 500 kuparitalaria.

Samaan aikaan Loimaan talollisten keskiarvo-omaisuus oli n. 155 kuparitalaria ja rusthollareitten 355.

Kirkon paikkajaossa vuonna 1686 Rungius istui kolmannen rivin päädyssä.

Lääninrovasti Gabriel Fortelius antoi Rungiukselle sukuoikeuden hautaan, jonka tämä oli rakennuttanut Loimaan kirkon länsisivun eteishuoneen alle. Loimaan Historia -teoksen mukaan tämä eteisessä ollut hautakammio oli todennäköisesti puusalvoksilla tuettu.

Lähde : Veikko Laakso : Suur-Loimaan Historia I

Puoliso
Anna Johanneksentytär Valstenius ¥ 1662 (Taulu 23)
*1634, Turku, †25.07.1706, Loimaa
Isä: Johannes Petruksenpoika Valstenius (Taulu 31), Äiti: Anna Johanintytär Limingius (Taulu 32)

Lapset
1) Jakob Rungius † 1723, Loimaa
2) Henrik Rungius † 1720, Loimaa
3)
Margareta Rungius *1669, Loimaa, †13.02.1741, Alastaro (Taulu 15)
4) Maria Rungius *1682, Loimaa , † 1736, Säkylä


TAULU 23


ä ä ä ä ä

Anna Johanneksentytär Valstenius
Isä:
Johannes Petruksenpoika Valstenius (Taulu 31), Äiti: Anna Johanintytär Limingius (Taulu 32)
* 1634, Turku † 25.07.1706, Loimaa [†]1706

Loimaan Ryngön kylän kirjoissa 1662. Ensimmäisestä avioliitosta 5 (Brunlöf) lasta ja toisesta 7 (Rungius)

Puolisot
A) Mathias Sipinpoika Rungius ¥ 1662 (Taulu 22)
*1640, Loimaa, †1715, Loimaa
Isä: Sipi (Taulu 29), Äiti: Beata (Taulu 30)

Lapset
1) Jakob Rungius † 1723, Loimaa
2) Henrik Rungius † 1720, Loimaa
3)
Margareta Rungius *1669, Loimaa, †13.02.1741, Alastaro (Taulu 15)
4) Maria Rungius *1682, Loimaa , † 1736, Säkylä

B) Johan Brunlöf ¥ 06.1653 Loimaa
†1661, Loimaa

Lapset
1) Anna Brunlöf * Loimaa
2) Michael Brunlöf *1656, Loimaa , † 1720, Tukholma


TAULU 24


i i i i i i

Johan , Nimismies

Karkun pitäjän nimismies, asui Rainion kylässä. Käytti myös sukunimeä Rainenius

Lapsi
1)
Henrik Lilius *Karkku †03.03.1657 (Taulu 16)


TAULU 25


ä ä i i i i

Michael

Asui ilmeisesti Länsi-Göötanmaalla, Fredsbergin alueella, Vadsbossa.

Lapsi
1)
Olaf Elgfooth *Vadsbo †1669 (Taulu 18)


TAULU 26


ä ä i i ä i

Moloskovits Balthasar Franck, Kirkkoherra

Lapsi
1)
Maria Franck (Taulu 19)


TAULU 27


ä ä ä i i i

Josef Gummerus, Kirkkoherra
† 1663A, Orivesi

Josef oli Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen ainakin 1624-28, sitten Sahalahden kappalainen (1630-43) ja edelleen Oriveden kirkkoherra 1643. Turussa kappalaisiksi valittiin usein syntyperäisiä turkulaisia. Kappalaisen asunto oli tuolloin tuomiokirkkoa ympäröineen muurin huoneissa. Sahalahden pappilassa oli v. 1635 kohtalainen karja : hevonen, 3-vuotias varsa, 3 tammaa, 15 lehmää, 2 vasikkaa, 2 hiehoa, 24 lammasta, 11 "elukkaa", 8 vuohta ja 4 sikaa. Henkikirjojen mukaan Josef asui Oriveden pappilassa vuodesta 1645 alkaen. Josephus Petri Gummerus oli Oriveden kirkkoherrana Jacobus Petri Wanaeuksen jälkeen vuosina 1643-1663. Hänen aikanaan piispa Isak Rothovius määräsi vuonna 1644 Orivedelle rakennettavaksi uuden kirkon, koska silloinen kirkko oli rappeutunut niin, että se oli vaarallinen myrskyllä tai muulla sen kaltaisella ilmalla. Uusi kirkko valmistui vuonna 1650 ja oli käytössä vuoteen 1775 saakka.

Puoliso
Skolastika (Taulu 28)
†10.1670, Orivesi

Lapset
1)
Henrik Gummerus †1682, Orivesi (Taulu 20)
2) Valborg Gummerus † 1705


TAULU 28


ä ä ä i i ä

Skolastika
† 10.1670, Orivesi

Josephus Petri Gummeruksen puoliso oli Skolastika (Lastika) Mattsintytär, joka mainitaan kuolleena lokakuussa 1670. Avioparilla oli ainakin neljä aikuista lasta, pojat Henrik eli Henricus Josephi ja Matts sekä tyttäret Valborg ja Kristina. Henrikistä tuli pappi , Matts mainitaan lukkarina ja talonomistajana Orivedellä. Kristina -tyttärestä ei tiedetä enempää. Tyttäristä Valborg solmi avioliiton Oriveden pitäjänapulaisen Simon Clementis Mulinuksen kanssa. Simon oli ensimmäinen tunnettu Oriveden pitäjänapulainen 1649-61, sittemmin Teiskon kappalainen.

Puoliso
Josef Gummerus (Taulu 27)
†1663AA, Orivesi

Lapset
1)
Henrik Gummerus †1682, Orivesi (Taulu 20)
2) Valborg Gummerus † 1705


TAULU 29


ä ä ä ä i i

Sipi , Ratsutilallinen

Loimaan Onkijoen kylän Rynkön ratsutilallinen ja kestikievarin isäntä. Lähetti peräti kolme poikaansa Turun yliopistoon.

Puoliso
Beata (Taulu 30)

Lapset
1) Matias Rungius
2) Mikael Rungius *1651, Loimaa , † 1697, Loimaa
3)
Mathias Rungius *1640, Loimaa, †1715, Loimaa (Taulu 22)


TAULU 30


ä ä ä ä i ä

Beata

Puoliso
Sipi (Taulu 29)

Lapset
1) Matias Rungius
2) Mikael Rungius *1651, Loimaa , † 1697, Loimaa
3)
Mathias Rungius *1640, Loimaa, †1715, Loimaa (Taulu 22)


TAULU 31


ä ä ä ä ä i

Johannes Petruksenpoika Valstenius, Kirkkoherra
Isä:
Petrus (Taulu 33)
† 1675, Loimaa

Naantalin ja Loimaan kirkkoherra 1640 - 1658. Osti pari vuotta myöhemmin Vilvaisten kylästä itselleen ratsutilan, josta talonakin kutsutaan nimellä Walstenius. Lisäksi hän otti viljeltäväkseen Pesänsuon Louven. Kappalainen ja sijaiskirkkoherra Paraisilla,kirkkoherra Naantalissa 1633, kirkkoherra Loimaalla.Mainitaan Loimaan pappilassa 1640 - 1656 : lähde;Martti Strangin nettisivut

Elgenstierna:

Johannes Petri Walstenius. Kapellan i Pargas. Kyrkoherde i Nådendal 1633.
Kyrkoherde i Loimijoki pastorat 1640. Levde 1651. Död i Loimijoki. Gift med
Anna Johansdotter, dotter av kyrkoherden i Ijo pastorat Johannes Henrici
Lithovius eller Corvinus och Christina Östensdotter.

Puoliso
Anna Johanintytär Limingius (Taulu 32)

Isä: Johan Henrikinpoika Lithovius (Taulu 34), Äiti: Christina östenintytär Sursill (Taulu 35)

Lapset
1) Petter Valstenius † 1675, Loimaa
2) Katarina Valstenius
3) Margareta Walstenius † 1688A
4)
Anna Valstenius *1634, Turku, †25.07.1706, Loimaa (Taulu 23)


TAULU 32


ä ä ä ä ä ä

Anna Johanintytär Limingius
Isä:
Johan Henrikinpoika Lithovius (Taulu 34), Äiti: Christina östenintytär Sursill (Taulu 35)

Anna mainitaan Loimaan pappilassa 1640-1658

Puoliso
Johannes Petruksenpoika Valstenius (Taulu 31)
†1675, Loimaa
Isä: Petrus (Taulu 33)

Lapset
1) Petter Valstenius † 1675, Loimaa
2) Katarina Valstenius
3) Margareta Walstenius † 1688A
4)
Anna Valstenius *1634, Turku, †25.07.1706, Loimaa (Taulu 23)


TAULU 33


ä ä ä ä ä i i

Petrus , Kirkkoherra

Paraisten kirkkoherrana 1500-1600-lukujen vaihteessa.

Elgenstierna;

Petrus Johannis eller herr Peder i Pargas. Kyrkoherde i Pargas pastorat av
Åbo stift. Undertecknade Uppsala mötes beslut 1593-03-20 och, såsom
fullmäktig för finska prästerskapet vid konung Sigismunds kröning i
Uppsala 1594-02-19, nämnda prästerskaps försäkran till konungen
s. å. 23/2.

Lapsi
1)
Johannes Valstenius †1675, Loimaa (Taulu 31)


TAULU 34


ä ä ä ä ä ä i

Johan Henrikinpoika Lithovius, Kirkkoherra
Isä:
Henrik Laurinpoika Lithovius (Taulu 36)
* 1570A, Liminka † 1634, Ii

Syntynyt 1500 luvulla Limingassa. Lapset: Henrik, Magdalena, Catharina, Brita, Anna, Petrus (?) 1626, Henrik (?), Johan (?), Jakob (?), Dorde. Johanista tuli Limingan kappalainen vuonna 1593, samana vuonna jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen jolla hyväksyttin Augsburgin uskontunnustus, ja saatettiin luterilaisuus kirkon opin perustaksi. Hän toimi Oulun kappalaisena vuodesta 1609 alkaen ja oli Oulun ensimmäinen kirkkoherra vuodesta 1612 aina 1621 saakka.Limingan kappalainen 1593, jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen. Oulun pappina 1609- ja Oulun ensimmäinen kirkkoherra 1612-21. Kaarle IX määräsi Oulun papille "herra Jönssille", kuten muillekkin Pohjanmaan kirkkoherroille palkaksi 70 tynnyriä viljaa. Kirkkoherran palkkaa sittemmin useampaan kertaan lisättiin. Johanin toimesta järjestettiin Oulun kirkolliset olot ja papiston palkkaus. Pääsi 1610 vapaaksi sotaverosta eräiden muiden Pohjanmaan pappien kanssa. Palkka oli melko pieni, sai apulisänä 16 tynnyriä viljaa sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta. Iin kirkkoherra 1620-34.

Puoliso
Christina östenintytär Sursill (Taulu 35)
†1632AA, Ii
Isä: östen Ericinpoika Sursill (Taulu 37), Äiti: Malin Sursill (Taulu 38)

Lapsi
Anna Limingius (Taulu 32)


TAULU 35


ä ä ä ä ä ä ä

Christina östenintytär Sursill
Isä:
östen Ericinpoika Sursill (Taulu 37), Äiti: Malin Sursill (Taulu 38)
† 1632A, Ii

Alkuperäisen Genealogia Sursillianin mukaan Christina olisi ollut miehensä Johan Henrikinpoika Limingiuksen äidin sisar. Tämä ei olisi laillisesti ollut mahdotonta, mutta on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan Christina olisikin Östen Sursillin lapsenlapsi. Tässä esityksessä hänet on merkitty Östenin tyttäreksi, kunnes uusia seikkoja tulee esiin.

Puoliso
Johan Henrikinpoika Lithovius (Taulu 34)
*1570A, Liminka, †1634, Ii
Isä: Henrik Laurinpoika Lithovius (Taulu 36)

Lapsi
Anna Limingius (Taulu 32)


TAULU 36


ä ä ä ä ä ä i i

Henrik Laurinpoika Lithovius, Kirkkoherra
Isä:
Lauri Lithovius (Taulu 39)
* 1550A, Littoinen, Kaarina † 1615, Liminka

Pappisnimensä Henrik Laurinpoika otti syntymäkuntansa (Littoinen) mukaan, kuten noina aikoina useimmiten oli tapa. Niinpä Henrikin pojatkin ottivat vastaavasti sukunimekseen Limingius, Liminkalaisia kun olivat. Henrik käytti myös sukunimeä Korppi eli Corvinus, ehkä pienenä sisäpiirin vitsinä, papit kun pukeutuivat mustiin.

Henrik oli alunperin Salon kirkkoherrana Erik XIV:n nimittämänä, Limingan kirkkoherra hänestä tuli Tuomas Ingonpojan jälkeen vuodesta 1575 alkaen. Tässä virassa hän oli aina kuolemaansa, 1615 saakka. Henrik allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Augsburgin uskontunnustuksen hyväksymisestä vuonna 1593. Hänestä tuli rovasti vähän ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen kaikki Limingan papit koko 1600-luvun ajan olivat Henrikin jälkeläisiä, yhtä lukuunottamatta, mutta tämäkin oli sentään suvun vävy.

Henrik kirjoitti kuningas Juhana III:lle kirjeen Oulun satamassa 25.7.1586 ja kuvasi siinä 25-vuotisen sodan tuhoja Pohjanmaalla "välirauhan" vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Tuossa luvussa Henrik ilmeisesti jonkin verran liioittelee, sillä se lähentelee jo koko Oulun tiennon senaikuista väestömäärää. Limingan venäläiset vainolaiset (ja karjalaiset siinä mukana) tuhosivat lähes kokonaan vuonna 1589 ja taas 1592.

25-vuotinen sota (1570-95) päättyi Ruotsin voittoon. Iivana IV Julma, Juhana III:n henkilökohtainen vihamies, joutui tunnustamaan Ruotsin oikeudet Viroon, antoi Ruotsille Narvan ja luopui kaikista vaatimuksistaan Pohjois-Suomeen ja Lappiin, näin jälkikäteen arvioituna ainakin joksikin aikaa
Henrikin 1. puoliso on tuntematon mutta 2. puoliso oli Katarina Sursill

Lapsi
1)
Johan Lithovius *1570A, Liminka, †1634, Ii (Taulu 34)


TAULU 37


ä ä ä ä ä ä ä i

östen Ericinpoika Sursill, Talollinen,valtiopäivämies
Isä:
Eric Ångerman (Taulu 40), Äiti: Dordi (Taulu 41)

Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä noin 1553-80. Valtiopäivämies. Seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Sursills Slägt-Register. Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi muuta (paitsi Brita) menivät naimisiin Suomeen. Suomeen muuttanut Catharina Sursill otti luokseen myös tämän Östen veljensä lapsia.

Puoliso
Malin Sursill (Taulu 38)

Lapset
1)
Christina Sursill †1632AA, Ii (Taulu 35)
2) Magdalena Sursill *1580A, Uumaja


TAULU 38


ä ä ä ä ä ä ä ä

Malin Sursill

Puoliso
östen Ericinpoika Sursill (Taulu 37)

Isä:
Eric Ångerman (Taulu 40), Äiti: Dordi (Taulu 41)

Lapset
1)
Christina Sursill †1632AA, Ii (Taulu 35)
2) Magdalena Sursill *1580A, Uumaja


TAULU 39


ä ä ä ä ä ä i i i

Lauri Lithovius, Talollinen

Lauri (Lars) oli talonpoika Kaarinan Littoisissa. Hän ei ollut aivan varaton, koska saattoi lähettää Henrik-poikansa opintielle lukemaan papiksi. Henrik johti myöhemmin sukunimensä tästä kotikylästään. Laurin veli mainitaan Kaarinan rikkaimpana talollisena.

Littoisten nimi on askarruttanut sekä historian että kielen ja nimistön tutkijoita usean vuosikymmenen ajan. Parhaat nykyiset asiantuntijat pitänevät sen alkuperää toistaiseksi selvittämättömänä.

Nimen germaanista alkuperää kannattaa esim. asutushistorian tutkija Jouko Vahtola, joka mainitsee Littoisten niiden varsinaissuomalaisten asutusnimien joukossa, joiden hän katsoo todennäkoisesti tai mahdollisesti sisältävän germaanisen henkilönimen. Littoinen-nimityyppi keskittyy Suomen vanhimman rautakautisen (100-1150 jKr.) asutuksen alueelle. Vahtolan mukaan suomalaiset olisivat korvanneet germaanisten lainanimien lopun - nen-johtimella. Vanhoista paikannimistä on usein osoitettavissa ketju: isännimi, talonnimi, kylännimi.

Kustaa Vilkuna taas on kiinnittänyt huomiota näiden nimien taivutukseen: Littoisissa. Juuri vanhimmille henkilönimi-pohjaisille asutusnimille monikossa taipuminen on ominaista, koska nimi on ehkä ilmaissut suurperheen taloa tai sukukunnan taloryhmää, jossa nimen omistajia on ollut useita. Kustaa Vilkuna pitää näitä nimiä vanhoina sukuniminä.

Germaanisten kielten ja germaanisista kielistä lainautuneiden sanojen erityisasiantuntija Jorma Koivulehto on ehkä viimeksi ottanut kantaa Littoinen-nimen alkuperään. Hän esittää kielihistoriallisin perustein kritiikkiä sitä käsitystä vastaan, että Littoinen-nimen lähtökohtana olisi germaaninen henkilönimi. Historian tutkimuksen omaksuman käsityksen mukaan Littoisten kylä oli olemassa ainakin jo 1200-luvun lopulla. Pitäjän kylien keskinäistä ikäjärjestystä valaisee tuomiokirje, joka kertoo, miten Kaarinan käräjillä 1430 käsiteltiin Ravattulan, Littoisten, Kauselan, Kuralan, Paaskunnan, Nummen ja Kairisten ja Karppakullan kylien yhteisen takamaan käytöstä syntynyttä riitaa. Lautakunta todisti, että tässä Ylistaron jakokunnassa Nummi ja Kairinen ovat muihin kyliin nähden alkuperäisiä kantakyliä.

Lähde: Littoinen sanoin ja kuvin: Lions Club Littoinen, Turku 1993

Lapsi
1)
Henrik Lithovius *1550A, Littoinen, †1615, Liminka (Taulu 36)


TAULU 40


ä ä ä ä ä ä ä i i

Eric Ångerman, Talollinen

Eric Ångerman, kutsumanimeltään Sursill, oli ylhäinen talonpoika Uumajassa ja hänellä oli paljon lapsia, joista viisi hajaantui Suomeen. Genealogia Sursiliana: Mahtava talonpoika, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539 mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien... Ilmeisesti lähtöisin Ångermanlannista. Varakas talollinen ja lautamies. Lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Lisänimi Sursill (hapansilakka) oli ångermanlaisen ruoan mukaan annettu kutsumanimi. Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia.Yllämainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina.

Puoliso
Dordi (Taulu 41)

Lapsi
östen Sursill (Taulu 37)


TAULU 41


ä ä ä ä ä ä ä i ä

Dordi

Puoliso
Eric Ångerman (Taulu 40)

Lapsi
östen Sursill (Taulu 37)



ESIPOLVITAULU, HAKEMISTOT

Beata Pentintytär
Dordi
Elin
Johan
Michael Börjenpoika
Petrus Johaninpoika
Sipi Eskelinpoika
Skolastika Mattsintytär †. 1670
Sofia Jacobintytär
Bergheim Sara * 1769
Brunlöf Anna
Brunlöf Johan †. 1661
Brunlöf Michael * 1656 † 1720
Elgfooth Benedictus †. 1696
Elgfooth Olaf †. 1669
Elgfoth Andreas * 1725 † 1784
Elgfoth Gustavus * 1740 † 1741
Elgfoth Kristina * 1727 † 1798
Elgfoth Margareta * 1733 † 1819
Elgfoth Olof
Franck Maria
Franck Moloskovits
Gummerus Anders †. 1716
Gummerus Anders * 1698
Gummerus Annika * 1701 † 1709
Gummerus Christina * 1709 † 1759
Gummerus Henrik †. 1682
Gummerus Henrik * 1697
Gummerus Jacob * 1704
Gummerus Johan * 1696 † 1697
Gummerus Johan * 1699 † 1700
Gummerus Josef †. 1663A
Gummerus Maria * 1707 † 1743
Gummerus Valborg †. 1705
Köcher Johannes †. 1684
Lang Anna * 1667A † 1728
Lilius Adolf * 1786 † 1830
Lilius Anders * 1775 † 1832
Lilius Anna * 1791 † 1791
Lilius Anna * 1779 † 1789
Lilius Christina
Lilius Eva * 1782
Lilius Fredrika * 1784 † 1847
Lilius Gustaf
Lilius Gustaf * 1766 † 1812
Lilius Henrik †. 1657
Lilius Johan †. 1663
Lilius Johan †. 1719
Lilius Johan * 1726 † 1801
Lilius Johan * 1764 † 1807
Lilius Johanna * 1772 † 1849
Lilius Juhana †. 1729
Lilius Karl * 1773 † 1846
Limingius Anna
Lithovius Henrik * 1550A † 1615
Lithovius Johan * 1570A † 1634
Lithovius Lauri
Reuter Daniel
Rungius Henrik †. 1720
Rungius Jakob †. 1723
Rungius Johan
Rungius Margareta * 1669 † 1741
Rungius Maria * 1682 † 1736
Rungius Mathias * 1640 † 1715
Rungius Matias
Rungius Mikael * 1651 † 1697
Sursill Christina †. 1632A
Sursill Magdalena * 1580A
Sursill Malin
Sursill östen
Tenlenius Elisabeth * 1745 † 1803
Tenlenius Eva * 1759 † 1809
Tenlenius Gabriel * 1718 † 1774
Tenlenius Gabriel * 1750
Tenlenius Greta * 1751 † 1800
Tenlenius Gustaf * 1757 † 1822
Tenlenius Israel * 1765
Tenlenius Joseph * 1764
Tenlenius Magdalena * 1754 † 1788
Tenlenius Maria * 1747
Tenlenius Samuel * 1768
Valstenius Anna * 1634 † 1706
Valstenius Johannes †. 1675
Valstenius Katarina
Valstenius Petter †. 1675
Walstenius Margareta †. 1688A
Ångerman Eric