i i ä ä i i i ä i i i

Suomen Sukutukimusseuran Vuosikirja I (1917), s. 6-10.



PIISPA PAAVALI JUUSTENIN JÄLKELÄISISTÄ.

Esittänyt Suomen Sukututkimusseuran kokouksessa
6 p. maalisk. 1917 K. Grotenfelt.

Juustenin suku on Suomen huomattavimpia uudenajan alussa. Polveutuen arvokkaasta v. 1530 kuolleesta Viipurin porvarista Pekko Juustisesta (nimimuoto »Pekko» on tavallinen Petrus (Pietari)-nimen vastine Viipurin kaikkein vanhimmissa porvarisluetteloissa), antoi tämä suku mainitun vuosisadan lopulla Suomelle yhden mainion piispan ja yhden amiraalin, puhumatta muista kirkon, hallinnon ja sotalaitoksen palveluksessa olleista jäsenistä, ja neljä aatelissukua - Juusten, Gyllenlood, Rosencröel, ja Starckhaupt - sai siitä alkunsa, kaksi ensinmainittua mies-. kaksi jälkimäistä naiskannalta. Miespuolelta Juusten-suku tosin ei saanut kovin pitkää ikää, sillä se näyttää päättyneen jo piispa Paavalin pojanpoikiin, ja myös Gyllenlood-suku sammui 1750 vuoden vaiheilla, mutta naiskannalta se jatkui ja levisi hyvin laajalle, jotta suuri joukko Suomen, ja Ruotsinkin, tuunettuja sukuja siitä johtaa polvilukunsa. Voidaan syystä väittää, että sen jälkeläisiä luetteleva "Genealogia Juusteniana" arvattavasti vetäisi vertoja sukutieteemme historiassa kuuluisalle "Genealogia Sursillianalle", sekä lueteltavien henkilöiden lukuun että sukujen merkitykseen nähden. Monta nykyäänkin elävää tai äsken kuollutta tunnettua miestä maassamme on suoraan alenevassa polvessa Paavali Juustenin jälkeläisiä, kuten esim. valtioneuvos Th. Rein, senaattori R. A. Wrede, vapaaherra V. M. v. Born, kauppaneuvos J. F. Hackman, ministerivaltiosihteeri Th. Bruun, professorit Vilhelm Lagus, B. F. Godenhjelm, V. Vasenius, W. Söderhjelm ja luultavasti Julius ja Kaarle Krohn, y. m. Juusten-suvun jälkeläisistö on siis omansa antamaan kuvan laajojen ja huomattavien sukujen polveutumisesta ja keskenäisesta sukulaisuudesta. Näin ollen puolustanee lyhyt selonteko Juusten-suvun veriheimolaisista paikkaansa ja voinee herättää yleisempääkin mielenkiintoa.

Mainittakoon ensin muutama sana amiraali Pentti Sererinpoika Juustenin eli Gyllenloodin (k. 1609), piispan veljenpojan, jälkeläisistä, jotka siis eivät tosin polveudu itse piispasta, mutta kyllä Juusten-suvusta. Tämäkin suku sammui, niinkuin jo mainittiin, mieskannalta noin 1750, mutta amiraali Juustenin tytär Sidonia oli naimisissa ratsumestari Lars Lindelöfin (kaatui 1626) kanssa, ja hänen jälkeläisiään ovat suvut Lindcrantz, Jägerhorn af Storby ja Myhr (osaksi) ja näiden välityksellä haaroja Barck, Alleen, Gadolin (af Gadolin), Ursin (af Ursin), Krabbe, Sederholm ja Rosenlew-suvuista. Amiraalin pojantyttärestä Ingeborg Gyllenloodista, naimisissa ratsumestari Erik Körningin kanssa, polveutuu taas osa Aminoff-suvusta, m.m.. vapaaherrainen ja k reivillinen haara. Nämnä suvut ovat, kuten tunnetta, enimmiten vielä elossa, osaksi runsaastikin edustettuina ja niiden jäsenistä useat ovat tulleet tunnetuiksi toimintausa vuoksi henkisellä tai valtiollisella alalla.

Siirrymme tämän jälkeen piispa Paavali Juustenin varsinaisiin jälkeläisiin. Hänen jommastakummasta pojastaan, Juustilan herrasta Pietarista tai Mainiemen herrasta Hannusta, luultavammin ensinmainitusta, kerrotaan naiskannalta aatelisen Starckhaupt l. Starkhufvud-suvun polveutuvan, joka tosin ei ollut kovin pitkäikäinen, sillä se sammui 1805.

Mutta laajempi oli Hannu Juustenin tyttärien jälkipolvi. Heistä tuli toinen Margareeta, naimisissa kornetti And. Möllerin (kaatui 1625) kanssa, aatelisten Möller ja Möllersvärd-sukujen, ja toinen Katariina Thauvoniusten kantaäidiksi. Halikon kirkkoherran Georg Thauvoniuksen (alk. Tavian) ja Katariina Juustenin poika oli m. m. Viipurin piispa Abraham Thauvonius. Viimeksi mainitun suvun välityksellä polveutuvat sen lisäksi Paavali Juustenista, kokonaan tai osaksi, suvut Carstenius ja Karsten, Lilius (m.m. senaattori Hugo L. ja esittelijäsihteeri A. Lilius-Listo), Hougberg; Carsteniuksen tietä Norrgren, Grotenfelt ja eras Wrede-suvun haara sekä Liliuksista Cantell ja Granfelt-Kuusi. Nämä suvut kaikki ovat mieslukuisia ja ovat jatkuneet meidän päiviimme asti, ja niistä on lähtenyt moni historiamme lehdillä mainittava mies.

Kaikkein lukuisimmat ovat kuitenkin piispa Juustenin jälkeläiset hänen tyttärensä Annan (k. 1642) polviluvusta. Kaksissa naimisissaan, ensin Viipurin porvarin Henrik Stråhlmanin (k.1592) ja sitten pormestari Hans Cröellin (k. 1627) kanssa, oli hänellä kummassakin useampia lapsia, jotka tulivat tunnettujen ja laajojen itäsuomalaisten sukujen kantaisiksi tai -äideiksi. Anna Juustenin poika hospitaalivouti Peter Stråhlman (k. 1658) on koko monilukuisen Stråhlman-suvun alkaja, ja tämän tyttäret Anna, naimisissa Räisälän kirkkoherran Johannes Berneruksen (k. 1679) ja Brita, naimisissa Viipurin raatimiehen Mårten Winterin (k. n. 1651) kanssa, taas tulivat laajojen Berner- ja Winter-sukujen kantaäidiksi. Stråhlman-suvun välityksellä johtaa tästä alkunsa myös suku Söderhjelm ja Bernerien kautta Björkstén (af Björkstén) ja osa Lagus-suvusta, m. m. professorit Vihelm Gabriel ja Vilhelm Lagus ja aatelinen sukuhaara.

Anna Juustenin tytär ensimmäisessä aviossaan Katariina Stråhlman oli naimisissa raatimies Hans Thesleffin ( k.e. 1616) kanssa ja tämän lukuisan ja tunnetun suvun kantaäiti; siitä johtuu m.m. aatelinen Thesleff-suku (kenraalikuvernöörinapulaisesta A. A. Thesleffista, aat. 1812) ja vapaaherrainen Stjernstedt (Turun maaherrasta Johan Thesleffista, aat. Stjernstedt 1691 ja vapaaherraksi korotettu 1719). Mutta Thesleff-suvusta polveutuvat vielä naiskannalla suvut Heiricius, Miltopaeus, Franzén, myös kuuluisa runoilija Frans Mikael Franzén, Collan (von Collan) ja se Duncker-suvun haara, johon m.m. kuuluu soturi Joakim Zachris Duncker. Franzénien välityksellä polveutuvat siitä myös aateliset Edelheim, a.f Brunér, von Haartman- ja Lavonius-suvut. Toinen Henrik Stråhlmanin ja Anna Juustenin tytär Maria oli naitu Viipurin pormestarille Berndt Piperille (k. 1633), jonka pojanpoika oli Kaarle XII:n kuuluisa ministeri Kaarle Piper, kreivillisen Piper-suvun kantaisä, ja jonka kautta useat Ruotsin korkeista ylimyssuvuista, Bjelke, Ribbing, Rudenschöld (m.m. tunnettu hovineiti Magdaleena Rudenschöld), Brahe, osittain lukevat syntyperänsä suoraan alenevassa polvessa Paavali Juustenista. Berndt Piperin tyttärestä, joka oli naimisissa pormestari Lorens Mårtenssonin (Fatebur) kanssa, polveutuivat taas viipurilaiset kauppiassuvut Suthof ja Dannenberg. Dannenbergeistä lähtivät m.m. osaltaan suvut Bartram, Steven, Bruun (m.m. ministerivaltiosihteeri Th. Bruun), Lilius ja Rein(myös historiantutkija Gabriel Rein ja valtioneuvos Th. Rein), ja samaa alkuperää on arvattavasti sekin Dannenberg-suvun haara, joka on asettunut Pietariin ja josta Suomeen tullut Krohn-suvun haara äidin kannalta lähtee.

Anna Juustenin toisessa avioliitossa pormestari Mans Cröellin kanssa syntyivät pojat pormestari Johan Cröell (k.1666), aateloitu Rosencröel, ja kohtalonsa vaiheista tunnettu viskaali Samuel Cröell (k. 1667). Jälkimäisen tytär Anna oli naimisissa Taipalsaaren kirkkoherran Laurentius Haerkepaeuksen (k. 1673) kanssa, jonka sukuperää oli Ruotsiinkin levinnyt Haerkepaeus-suku (Upsalan pormestari Per H.) ja josta naiskannalta Norrgren, Grotenfelt, ja osittain Affleck, Furumarck ja Orraeus-suvut polveutuvat. Hans Cröellin tytär Elisabet oli ensi kerran naitu raatimies Jakob Ruuthille (k.1629) ja tämän pojan tyttärenpoika oli etevä ruotsinkielinen runoilija Jakob Frese. Jakob Ruuthin tyttäristä oli toinen Katariina naimisissa Pernajan kirkkoherran Zacharias Stachaeuksen (k. 1681) kanssa, ja heidän tyttärensä Elsa oli Stachaeuksen seuraajan Pietari Serlachiuksen vaimona, joten suvut Starck, Mollerus ja osittain Orraeus, Gripenberg, Haeggroth ja Pesonius ovat Paavali Juustenin jälkeläisiä. Starck-suvun välityksellä polveutuvat taas samasta alkuperästä Nordman-suku, m. m. mainio eläintieteilijä A. von Nordmann, ja osaksi Schvindt (kansatieteentutkija Th. Schvindt,) ja Streng. Toinen Jakob Ruuthin tytär Elisabet oli naimisissa Viipurin kauppiaan Reinhold Boismanin kanssa, josta laaja Boisman-suvun haara polveutuu ja sitä tietä osittain suvut Siuhof, Jaenisch ja Hackman. (kauppaneuvos J. F. Hackman). - Toisesta avioliitostaan kauppias Johan Vogelin kanssa Elisabet Cröellillä taas oli tytär Margareeta, naitu kirkkoherra Samuel Reuterille, ja tyttärentytär Elisabet Reuter (hänen äidistään on kuitenkin erillaisia tietoja; Samuel R. oli kahdesti naimisissa ), joka naimisissa Juvan provastin Henrik Poppiuksen kanssa tuli suuren Poppius-suvun kantaäidiksi, ja Poppiusten kautta osa laajaa Fabritius-sukua, Cygnaeuksia, Masalineja, ja Meinandereja, on Juustenin jälkeläisiä.

Tulemme niin Anna Juustenin ja Hans Cröellln toiseen tyttäreen Katariinaan, jonka jälkeläisistö ei suinkaan ole vähälukuisin. Naimisissa raatimies Hans Schmidtin (k.n.1650) kanssa hänellä oli tytär, naitu kauppias Johan Teschelle, ja luultavasti tästä avioliitosta (Johan Tesche oli neljästi naimisissa) lähtee se Tesche-suvun haara, jonka jälkeläisiä naispuolelta ovat m. m. Lavonius ja von Etter-suvut sekä Venäjän ministerit Maksimilian (oik. Magnus) ja Frans David Alopaeus. Hans Schmidtin pojantytär oli naimisissa tuomioprovasti Georg Helsingiuksen kanssa, josta nykyinen Helsingius-suku polveutuu, ja sen kautta haaroja Argillander ja Godenhjelm-suvuista, m.m. taidemaalari Berndt Abraham ja hänen poikansa professori Berndt Fredrik Godenhjelm. Georg Helsingiuksen tytär Katariina tulili taas naimisissa piispa J. Nylanderin kanssa esi-äidiksi monilukuisille jälkeläisille, joihin kuuluu haaroja seuraavista tunnetuista suvuista: Starck, Roschier, Poppius (mm. m. presidentti, ruots. vapaaherra Gabriel Poppius), Skogman (presidentti, vapaaherra Karl David Skogman), Krogius ja kokonaisuudessaan ruotsalais-suomalainen aatelinen ja vapaaherrainen von Born-suku.

Täytyy tunnustaa, että tämä luettelo, jota vielä voitaisiin pitkälti jatkaa, todistaa Juustenien veren levinneen hyvin laajalle ja sekoittuneen sekä sangen monilukuisiin että historian lehdillä merkityksellisiin sukuihin maassamme. Monet suvut tai sukuhaarat polveutuvat useita eri teitä tästä samasta alusta, niinkuin osaksi ylempänä olleesta selostuksestakin voidaan nähdä, vaikka siinä usein on jätetty mainitsematta eri haarojen keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Paavali Juustenin jälkeläisiin suoraan alenevassa polvessa kuuluvat täten monet sekä valtiollisella että
kirjallisella alalla tunnetut henkilöt. Mielenkiintoinen ja tulevaisuuden tieteen selvitettävä kysymys on, missä määrin ja millä tavoin heidän ruumiillisia ja sielullisia ominaisuuksiansa ja henkistä lahjakkuuttansa voidaan johtaa heidän yhteisestä alkuperästänsä ja veriheimolaisuudestansa. Tällä alalla aukeaa tieteelle miltei äärettömiä, vielä hämäriä, mutta mitä tärkeimpiä problemeja, joilla ei ole ainoastaan teoreettista, vaan samalla myös mitä laajakantoisinta käytännöllistä merkitystä yksityisten ja kansojen onnelle. Ja tällä alalla sukututkimuksen tulee luotettavaa ainesta kerätä. Ei liene liian uskallettua luottaa siihen, että ihmisnero, joka on niin monta tutkimuksen ongelmaa ratkaissut, vielä kerta on tämänkin selvittävä. Meidän aikamme saa vielä tyytyä pelkästään ainesten keräilemiseen ja hapuilevain viittausten antamiseen tieteen tulevaa upeata temppelirakennusta varten. Ja siinä työssä sukututkimustieteellekin on huomatta
va osansa suotu.